Urheiluvaikuttaja Aleksi Valavuori on halunnut näyttäytyä naisurheilun puolustajana. Hän on puhunut aiheesta vuosien varrella paljonkin – usein korostaen vaatimustason nostoa. Helmikuun olympialaisissa hän kommentoi napakasti sitä, kun Naisleijonien maalivahti Sanni Ahola sanoi 5-0-tappion jälkeen, että oli silti kivaa pelata. Valavuoren mukaan silloin ei saa olla kivaa, kun häviää.

Tällaisia näkökulmia urheilumaailmaan varmasti mahtuu. Sekin on hyväksyttävää, että ne esitetään kärjekkäästi somessa. Se kuuluu algoritmilogiikkaan.

Välillä Valavuorelta kuullaan kuitenkin kommentteja, joiden on vaikea nähdä olevan naisurheilun puolella. Viikonloppuna tähän laariin tippui uusi tapaus, kun 47-vuotias podcast-isäntä ja kasinomainostaja kommentoi Sponsor Navigator -tutkimusta, joka julkaistiin maaliskuussa jo 21. kerran. Suomalaisten suosikkiurheilijaksi yksilölajeista nousi Wilma Murto, mistä Valavuorella oli suora tuomio: ”ihan hevonpaskaa”.

Onnistumisenkaan kohdalla huomio ei voi pysyä naisurheilijassa, vaan kääntyy nopeasti takaisin Valavuoreen, show’hun ja siihen, kuka vetää eniten väkeä.

Sponsor Insightin toteuttaman tutkimuksen tulokset eivät suinkaan huutaneet kriisiä naisurheilun ympärillä. Murron ohella suomalaisten suosikkeja yksilölajeissa olivat muun muassa aituri Nooralotta Neziri sekä maraton-juoksija Alisa Vainio, jonka sijoitus nousi eniten (+37). Samoin Saga Vanninen oli kova nousija. Naisten kiinnostavimpien lajien kärjessä olivat jääkiekko, yleisurheilu, hiihto, ampumahiihto ja taitoluistelu.

Suoraa perustelua ”hevonpaska-väitteelle” ei tullut, mutta ehkä sellaiseksi voidaan tulkita päivityksen jatko. Siinä Valavuori vertasi omaa nyrkkeilyotteluaan Wilma Murron kuvitteelliseen seiväskisaan Olympiastadionilla: katsotaan, kumpi vetää enemmän yleisöä, eli kumpi on suositumpi.

Vertailu ontuu jo lähtökohtaisesti. Yksittäistä viihdetapahtumaa ei voi verrata huippu-urheiluun, jota tehdään säännöllisesti ja jonka arvo ei perustu yhden illan yleisömäärään. Reilumpi vertailu olisi päinvastainen: laitetaan nyrkkeilyottelu toistumaan samalla rytmillä kuin Murto kilpailee ja katsotaan sitten, kummassa on enemmän yleisöä.

Ottelussa, johon Valavuori valmistautuu, on kyse jostain muusta kuin huippu-urheilusta: se on viihteellinen show kahden harrastajaurheilijan välillä. Huulenheitosta lähteneessä otatuksessa Valavuori kohtaa nyrkkeilykehässä podcastinsa Gämblers Cast co-hostin Kalle Palanderin 13. kesäkuuta. Lajitaustaa kummallakaan ei ole, mutta harjoittelu on tällä hetkellä väitetysti käynnissä.

Palander on entinen huippu-urheilija, joka sai potkut Yleltä juuri saman podcastin kommenteista viime vuonna. Hän nosti urheilijalistauksessaan Kiira Korven Laura Lepistön edelle, koska “tykkää Kiirasta”, ja kuvasi asiaa graafisella seksuaalisella kielellä.

Valavuori ei ole mennyt kommenteissaan yhtä alatyyliseksi, eikä aina ole pyrkinyt halventamaan naisurheilua. Aiemmin hän on muun muassa kehunut juuri Murtoa yhdeksi Euroopan kovimmista urheilijoista ja arvostellut tämän saamaa EM-bonusta liian pienenä.

Hän tietää, miten naisurheilusta kannattaa puhua silloin, kun haluaa kuulostaa sen puolustajalta. Joskus hän vilpittömästi vaikuttaakin olleensa sellainen, kuten näissä päivityksissä elokuulta 2022.

Kolme ja puoli vuotta myöhemmin sävy on eri.

Ehkä kyse ei olekaan Murrosta vaan käsittelykulmasta: kun puhe siirtyy rakenteisiin, asemaan tai siihen, miten naisurheilija itse määrittelee oman kokemuksensa, Valavuoren tyyli kovenee ja huomio siirtyy pois urheilijasta.

Yksi Sponsor Insightin tutkimuksen selkeistä tuloksista oli, että Murto oli suomalaisten suosikki – huomio kuului hänelle. Valavuori ei kuitenkaan malttanut jättää sitä siihen, vaan käänsi tilanteen itseensä. Se ei ole naisurheilun puolesta puhumista.

”Ottamatta mitään Aleksilta pois, tietenkään.”

Tämä on lause, jota Gämblers Castissa ironisesti viljellään. Erityisesti aina sen jälkeen, kun jonkun elämäntyö on vedetty lokaan.

Valavuori ei vastannut Nice-10:n kommenttipyyntöön ennen jutun julkaisua.