Naisten olympiakiekko 2026: Päivittyvä opas

Naisten jääkiekkoturnaus Milano-Cortinan olympialaisissa pelataan 5.–19. helmikuuta 2026. Mukana on 10 maata, ja turnauksessa pelataan yhteensä 58 ottelua. Areenat ovat Milano Santagiulia sekä Rho Ice Hockey Arena.

Naisleijonat lähtevät Milano-Cortinan olympialaisiin Suomen mitalitoivoina. Suomi on IIHF:n maailmanrankingissa kolmantena, mutta Tšekki on viime vuosina kaventanut eroa, mikä tekee asetelmasta mielenkiintoisen keskellä Suomen joukkueen sukupolvenvaihdosta.

• Lue myös: Kolmas sija ei ole enää varma: Euroopan kamppailu naisten olympiakiekossa

IIHF:n linjauksen mukaan niskasuojat ovat pakolliset kaikille pelaajille Milano–Cortinan olympialaisissa (naiset ja miehet), mikä on selkeä turvallisuutta koskeva linjaus arvokisatasolla. Tämä opas on päivittyvä: seuraamme turnauksen aikana Naisleijonien ja muiden joukkueiden kuulumisia, otteluohjelmaa ja tuloksia, televisiointia sekä kokoonpanotietoja.

Joukkueet & voimasuhteet Naisleijonat Kokoonpano Televisiointi Ottelut Historiaa FAQ

Edellinen naisten jääkiekon olympiaturnaus pelattiin Pekingissä 2022, jossa Kanada voitti kultaa, Yhdysvallat hopeaa ja Suomi pronssia. Kanada ja USA ovat hallinneet naisten huippujääkiekkoa koko lajin historian ajan: olympia- ja MM-kultamitaleita ei ole koskaan voitettu niiden ulkopuolelta. Myös vuoden 2026 olympialaisiin kaksikko lähtee ylivoimaisina ennakkosuosikkeina.

Naisten jääkiekko olympialaisissa 2026: Joukkueet & lohkot

Milano-Cortinassa naisten jääkiekko pelataan perinteisellä lohkomallilla, jossa maailman parhaat joukkueet on koottu samaan A-lohkoon: Kanada, USA, Suomi, Tšekki ja Sveitsi.

Malli on ollut käytössä useissa naiskiekon arvoturnauksissa, mutta sen asema ei ole kiveen hakattu. Syksyn 2026 MM-kisoissa siirrytään tasaisempiin lohkoihin miesten turnausten tapaan. Jos ratkaisu vakiintuu, se voi ajan myötä vaikuttaa myös olympiaturnauksen rakenteeseen ja siihen, kuinka paljon painoarvoa lohkovaiheella on jo itsessään mitalitaistelun kannalta.

Naisten olympiakiekko taas kahden kauppa

Olympialaisten naiskiekko on pitkään rakentunut USA-Kanada-akselille, ja myös Milano-Cortina 2026 lähtee siitä, että mestari löytyy hyvin todennäköisesti näiden kahden väliltä. Vedonlyöntimarkkina pitää kaksikkoa lähes tasavahvana, mutta arvioi Yhdysvallat tänä vuonna hieman vahvemmaksi.

Kaksikon ulkopuoliselle mestarille annetaan vain alle 5 % todennäköisyys. Yksittäisille yllätyksille on kyllä tilaa, mutta ne syntyvät useimmiten yhdessä pudotuspelissä, eivät neljän ottelun mittaisella matkalla mestaruuteen.

USA:n ja Kanadan keskinäinen dynamiikka elää usein yksityiskohdissa. Kumpi saa erikoistilanteet toimimaan ja kumpi pystyy pakottamaan pelin omaansa: USAn vauhtiin vs. Kanadan kontrolloituun aggressioon?

Tšekki: vakiintunut haastaja kansainvälisessä kärjessä

Tšekki on viime vuosina vakiinnuttanut asemansa naisten maajoukkuekiekon kärkiryhmän tuntumassa ja lähtee Milano-Cortinan olympialaisiin ilman altavastaajan leimaa. Joukkueen peli perustuu kurinalaisuuteen, viisikkotiiviyteen ja kykyyn pysyä otteluissa mukana pitkään – ominaisuuksiin, jotka korostuvat erityisesti turnausmuotoisessa kilpailussa. A-lohkossa Tšekki ei ole enää joukkue, jota vastaan mitataan omaa tasoa, vaan vastustaja, jota vastaan pisteet on ansaittava täysillä.

Kehityksen taustalla on määrätietoinen panostus ja selkeä pelillinen identiteetti. Kanadalaisen päävalmentajan Carla MacLeodin johdolla Tšekki on noussut joukkueeksi, joka uskaltaa pelata omaa peliään myös huippumaita vastaan. MacLeod on tuonut mukanaan voittamisen kulttuuria (kaksi olympiakultaa pelaajana), rakenteellista selkeyttä ja itseluottamusta, jotka näkyvät erityisesti tiukoissa otteluissa ja pudotuspeleissä.

Voimasuhteiden näkökulmasta muutos on ollut merkittävä. Siinä missä Suomi on pitkään ollut Pohjois-Amerikan kaksikon selkein haastaja, Tšekki on viime vuosina noussut vähintään rinnalle. Tämä näkyy arvoturnausmenestyksessä ja ennen kaikkea siinä, kuinka luontevasti joukkue pelaa myös paineen alla. Tšekki on erityisen vaarallinen, jos ottelut pysyvät vähämaalisina ja tempo kontrolloituna.

Tšekin avainpelaajia – seuraa heitä:

• Aneta Tejralová – maajoukkueen kapteeni, siniviivan johtaja ja kovien minuuttien pelaaja
• Daniela Pejšová ja Dominika Lásková – liike, kiekollinen rohkeus ja ylivoiman rakentelu
• Kateřina Mrázová ja Tereza Vanišová – hyökkäyksen kokemus ja ratkaisut
• Kristýna Kaltounková ja Adéla Šapovalivová – uuden sukupolven ratkaisijat
• Maalivahtiosasto: Klára Peslarová / Michaela Hesová / Julie Pejšová – Peslarová on tällä hetkellä lähimpänä aloittavan maalivahdin roolia, mutta vastuuta ei ole yhden nimen varassa

Suomi: marginaalien varassa mitalitaistoon

Naisleijonien reitti olympiamitaliin on perinteisesti rakentunut hallitun alkusarjan, hyvän sijoittumisen ja yhden ratkaisevan ison kaadon varaan puolivälierässä tai välierässä. Milano-Cortinassa asetelma on vaativa heti alusta lähtien: alkulohkossa vastaan tulee koko kansainvälinen kärkiryhmä.

Kanada ja USA toimivat Suomelle ennen kaikkea tasonmittauksena. Onnistuminen näissä otteluissa ei ole jatkopaikan edellytys, mutta sillä voi olla merkittävä vaikutus koko turnauksen psykologiseen asetelmaan. Sijoituksen ja pudotuspelireitin kannalta tärkeimmät ottelut pelataan Tshekkiä ja Sveitsiä vastaan, joissa marginaalit ovat pienimmät ja virheisiin on vähiten varaa.

Voimasuhteiden näkökulmasta Suomi taistelee paikasta maailman kolmen kärjessä, mutta lähtötilanne ei ole itsestäänselvä. Vedonlyöntimarkkinassa Naisleijonat on rankattu Tšekin taakse, mikä heijastaa viime vuosien kehitystä ja Tšekin tasaisuutta arvoturnauksissa. Suomen mitalimahdollisuudet nojaava ennen kaikkea onnistumisiin oikeissa peleissä, ei pitkän kaaren ylivoimaan.

Kokoonpano: kokemuksen ja murroksen välissä

Suomen olympiajoukkue rakentuu edelleen kokeneen rungon varaan, ja nämä pelaajat ovat mukana ansaitusti. Pitkä arvokisahistoria, pelillinen ymmärrys ja kyky hallita ottelun rytmiä ovat ominaisuuksia, joilla Suomi on pysynyt maailman kärjen tuntumassa vuodesta toiseen. Milano-Cortinassa tämä jatkuvuus on yhä näkyvää – vastuu ei ole siirtynyt, eikä sitä ole kiirehditty siirtämään.

Samaan aikaan sukupolvenvaihdos on käsinkosketeltavissa. Kokoonpano kertoo jo siitä, että muutos ei ole enää tuleva vaihe vaan käynnissä oleva prosessi, ja juuri siksi nämä kisat ovat Suomen kannalta erityisen kiinnostavat. Kysymys ei koske vain menestystä tässä turnauksessa, vaan myös sitä, millainen Naisleijonien perusta on olympialaisten jälkeen. Suomi on pitkään nojannut poikkeuksellisen laajaan kokeneiden pelaajien joukkoon – nyt ensimmäistä kertaa pitkään aikaan näkyy myös se huoli, miten tuo jatkuvuus kantaa seuraavalle vuosikymmenelle.

Suomen avainpelaajia – seuraa heitä:

• Jenni Hiirikoski – jo uransa viidennet olympialaiset, pelin rytmitys takalinjoilla
• Ronja Savolainen ja Nelli Laitinen – liike, kamppailu ja kiekollinen varmuus 
• Susanna Tapani ja Michelle Karvinen – hyökkäyksen kokemus ja ratkaisut
• Sanni Vanhanen – uuden sukupolven puolustaja, tempo ja puolustuspelin ajoitus
• Elisa Holopainen – seuraavan sukupolven suomalaisratkaisija kansainvälisellä tasolla
• Maalivahtiosasto: Sanni Ahola / Anni Keisala / Emilia Kyrkkö – Keisala on tällä hetkellä lähimpänä aloittavan maalivahdin roolia, mutta vastuu ei ole yhden nimen varassa

Sveitsi: tasaisuus ja rakenteet vahvuutena

Sveitsi on viime vuosina noussut vakaasti naisten maajoukkuekiekon haastajaryhmään. Joukkueen vahvuus ei perustu yksittäisiin supertähtiin, vaan siihen, että pelaajapolku Euroopan huippusarjoihin on tuottanut aiempaa leveämpää ja tasaisempaa laatua. Sveitsin peli on organisoitua, virheitä välttävää ja rakenteellisesti kurinalaista.

A-lohkossa Sveitsi joutuu heti kovaan testiin, mutta juuri tällaisissa asetelmissa joukkue on ollut parhaimmillaan. Sveitsi ei ole mitalisuosikki, mutta se on juuri sellainen vastustaja, joka pystyy sotkemaan alkulohkon asetelmia ja pakottamaan myös kärkimaat pelaamaan täyden, huolellisen ottelun. Marginaalit eivät ole suuret, ja Sveitsin kanssa ne harvoin aukeavat ilmaiseksi.

Ruotsi (B-lohko): putoamisesta takaisin haastajaksi

Ruotsi lähtee Milano-Cortinan olympialaisiin B-lohkon selkeänä kärkimaana. Vielä 2000-luvun alussa Ruotsi kuului naisten jääkiekon vakiintuneisiin huippumaihin ja saavutti olympiahopeaa Torinossa 2006, mutta 2010-luvulla kehitys pysähtyi ja tulokset romahtivat suhteessa odotuksiin. Pitkään Ruotsi jäi sekä Pohjois-Amerikan että Suomen ja myöhemmin Tšekin taakse.

Viime vuosina suunta on kuitenkin kääntynyt. Ruotsi on löytänyt uudelleen rakenteensa: peli on kurinalaisempaa, viisikkopuolustus toimii paremmin ja joukkue pystyy hallitsemaan otteluita alempaa tempoa vaativissa peleissä. B-lohkossa Ruotsin ensisijainen tavoite on varmistaa jatkopaikka hyvällä sijoituksella, mutta todellinen mittari tulee vasta pudotuspeleissä – siinä, kuinka valmis joukkue on vastaamaan A-lohkon huippujen vauhtiin.

Saksa, Japani, Italia ja Ranska: B-lohkon kamppailu

B-lohko on turnauksen tasaisin ja samalla armottomin. Jatkoon pääsy ratkeaa pieniin marginaaleihin, ja yksittäiset ottelut korostuvat enemmän kuin A-lohkossa. Saksa ja Japani ovat viime vuosina osoittaneet pystyvänsä pelaamaan tehokasta turnauskiekkoa: kurinalaisesti, matalalla riskillä ja tiiviissä ottelutahdissa.

Italia saa kotikisoissa tuekseen Milano–Cortinan olosuhteet ja kotiyleisön, mikä voi näkyä erityisesti alkusarjan yksittäisissä otteluissa. Ranska lähtee lohkoon altavastaajana, mutta juuri tällaisessa asetelmassa yksi onnistunut ilta voi riittää muuttamaan koko jatkopaikkataistelun dynamiikan. B-lohkossa virheisiin ei ole varaa, ja jokainen piste on aidosti merkityksellinen.

Naisten jääkiekko olympialaisissa 2026: Televisiointi

Suomessa olympiakiekon kaikki ottelut näkyvät HBO Max -suoratoistopalvelusta ja Ylen kanavilta, kuten Yle Areenasta.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että Naisleijonien ottelut ovat seurattavissa laajasti sekä suorina lähetyksinä että suoratoistona, Suomen sisällä ilmaiseksi.

Naisten jääkiekon olympialaiset 2026: Otteluohjelma & tulokset

Turnaus pelataan 5.-19. helmikuuta 2026. Alta voit tarkastella otteluohjelmaa, jossa Suomen Naisleijonien ottelut on tummennettu.

Kisojen ollessa käynnissä päivitämme ohjelmaan myös tulokset jokaisen ottelupäivän jälkeen.

Lohkovaihe

Naisten jääkiekon historiaa olympialaisissa

Naisten jääkiekko tuli olympiaohjelmaan Naganossa 1998, ja olympiastatus paransi lajin näkyvyyttä ja asemaa selvästi. Se on lisännyt kiinnostusta ja vauhdittanut monissa maissa panostuksia, pelaajapolkuja ja resursseja.

Olympiahistoriaa on silti hallinnut Kanadan ja USA:n kaksintaistelu: finaalipaikat ovat menneet lähes aina näille kahdelle (poikkeuksena Torino 2006, jolloin Ruotsi ylsi loppuotteluun). Kärkikaksikon takana olympialaiset ovat olleet tärkein läpimurron paikka haastajille – Sveitsin pronssi 2014 ja Suomen toistuvat mitalipelit kertovat kilpailun leventymisestä.

Suomelle olympialaiset ovat olleet erityinen näyttämö: Naisleijonat on useasti yltänyt mitaleille ja ollut vahva juuri painepeleissä, mikä näkyi jälleen Pekingissä 2022. Lisäksi olympialaiset kasvattavat lajin yleisöpohjaa ja esikuvavaikutusta Suomessa.

Tulevaisuutta ajatellen katse on MM-kisoissa kokeiltavassa “snake seeding” -lohkomallissa: jos se lisää tasaväkisiä alkusarjapelejä ja yllätysmahdollisuuksia, paine vastaavan uudistuksen tuomiseksi myös olympialaisiin kasvaa – ja se voisi hyödyttää Suomea erityisesti mitalitaistelussa.

Naisten jääkiekon olympiamitalistit

Naisten olympiakiekko 2026 – FAQ