Suomi valmistautuu helmikuussa alkaviin talviolympialaisiin varovaisin mitalitoivein. Pekingin kisoissa 2022 suomalaisurheilijat saavuttivat peräti kahdeksan mitalia, mutta asiantuntija-arvioissa 2026 mitaliodotukset ovat maltillisemmat – mahdollisesti vain 1-3 mitalia.
Perinteiset vahvat lajit, kuten maastohiihto ja jääkiekko, tarjoavat Suomelle yhä realistisia mitalimahdollisuuksia, mutta myös uudet nimet ja lajit ovat nousseet mukaan keskusteluun. Monessa yksilölajissa katse kääntyy erityisesti naisiin, joiden tuloskunto ja kehityskäyrä näyttävät lupaavilta olympiakisojen lähestyessä.
Suomen todennäköisimmät mitalitoivot
Suomalaisten potentiaaliset mitalistit 2026 tulevat todennäköisimmin seuraavista lajeista ja nimistä:
- Ampumahiihto – Suvi Minkkinen
- Jääkiekko – Naisleijonat (naiset) tai Leijonat (miehet)
- Maastohiihto – Iivo Niskanen tai jokin joukkuekisa (esim. naisten viesti)
Yllä mainitut ovat vedonlyöjän papereissa vahvimmat kortit, mutta myös muissa lajeissa on yllätysmahdollisuuksia, joista lisää alla.
Maastohiihto Ampumahiihto Lumilajit Jäätanssi Mäkihyppy & yhdistetty Jääkiekko
Maastohiihto on Suomen perinteinen mitalilaji
Maastohiihto on ollut vuosikymmenten ajan Suomen tärkeimpiä menestyslajeja talviurheilussa. Vuodesta 2010 lähtien suomalaismitaleista merkittävä osa (15 kappaletta) on tullut laduilta. Naisten maastohiihdossa kokeneet arvokisamenestyjät Kerttu Niskanen ja Krista Pärmäkoski kuuluvat jälleen mitaliehdokkaisiin. Pärmäkoskella on viisi olympiamitalia ja Niskasella neljä, mutta kummaltakin puuttuu yhä henkilökohtainen olympiakulta. Milano-Cortinassa siihen tarjoutuu taas yksi mahdollisuus – olympialaisissa yksi täydellinen kilpailu voi riittää.
Esiin on noussut myös uusia nimiä. Jasmi Joensuu osoitti huippuvauhtiaan voittamalla pariviestin maailmancupissa Kerttu Niskasen kanssa kaudella 2024-25, ja Johanna Matintalo on vakiinnuttanut paikkansa kansainvälisessä kärjessä erityisesti perinteisellä tyylillä. Henkilökohtainen mitali vaatisi venymistä, mutta naisten viestijoukkue on ollut toistuvasti mitalitaistossa, kuten Pekingin 2022 olympiapronssi osoitti. Vedonlyöntikertoimissa Suomi on viestin kolmossuosikki noin 7,00 voittajakertoimella.
Miesten puolella katse kohdistuu edelleen Iivo Niskaseen. Kaksinkertainen 15 kilometrin olympiavoittaja ja parisprintin kultamitalisti on erityisen vaarallinen perinteisen tyylin matkoilla, jos kuntopiikki osuu oikeaan hetkeen. Milanossa hänen vahvimmat lajinsa ovat 15 km perinteinen sekä mahdollinen parisprintti, ja myös miesten viestijoukkue voi parhaimmillaan yltää mitalitaisteluun onnistuneella kokonaissuorituksella.
Ampumahiihdosta uusi valopilkku
Harva olisi muutama vuosi sitten uskonut, että ampumahiihto nousisi Suomen mitalitoivoksi talvikisoissa. Nyt tilanne on toinen: 28-vuotias Suvi Minkkinen on tehnyt huiman nousun lajin kansainväliselle huipulle. Minkkinen on kuluvalla kaudella vakiinnuttanut paikkansa maailmancupin kärkiryhmässä ja kuuluu naisten kokonaiskilpailun terävimpään kärkeen. Hänen vahvuutensa on tasaisuus: hän pystyy kisa toisensa jälkeen taistelemaan palkintokorokepaikoista, mikä lupaa hyvää olympialaisia ajatellen.
Asiantuntijat pitävät Minkkistä jopa Suomen potentiaalisesti vahvimpana mitalitoivona Milano-Cortinassa. Hänen parhaat mahdollisuutensa lienevät pikakilpailussa ja takaa-ajossa, joissa hänen nopeutensa ja ampumavarmuutensa pääsevät esiin. Toki olympialaisissa menestys vaatii nappionnistumista: ampumahiihdossa yksi hutilaukaus voi muuttaa kaiken, mutta jos Minkkinen saa paketin kasaan, hän voi tehdä suomalaiselle ampumahiihdolle saman tempun kuin Kaisa Mäkäräinen aikanaan.
Taustatukea antaa Tero Seppälä, jonka potentiaali erityisesti yhteislähdössä ja normaalimatkalla voi parhaimmillaan riittää top-10-sijoille. Mitali vaatisi häneltä kuitenkin jo melkoista yllätysjysäystä.
Uudet lumilajit tuovat yllätyspotentiaalia
Freestylehiihdon ja lumilautailun parista Suomi on viime vuosina löytänyt uusia menestysaihioita. Lumilautailu toi 2010-luvulla olympiamitaleita, mutta Milano–Cortinan kisoissa katseet kääntyvät erityisesti freeskiin, jossa suomalaisilla on ensi kertaa realistinen mitalisauma.
Kirkkaimpana nimenä esiin nousee Anni Kärävä, joka otti big airin MM-pronssia keväällä 2025 ja sijoittui saman kauden maailmancupissa useaan otteeseen palkintokorokkeelle. Kärävän vahvuus on korkean vaikeusasteen temput, mutta arvostelulajille tyypillisesti onnistumisen on osuttava juuri oikeaan hetkeen.
Myös miesten puolella potentiaalia on. Elias Syrjä voitti MM-hopeaa samassa big air -kilpailussa, ja lumilautailussa Rene Rinnekangas on väläytellyt kilpailukykyään big airissa ja slopestylessä. Lisäksi kumparelaskussa Severi Vierelä voitti maailmancupin osakilpailun uudessa parikumpareiden lajissa, joka nähdään olympiaohjelmassa ensi kertaa 2026.
Yhteistä näille lajeille on epävarmuus: mitali vaatii nappisuorituksen. Mutta juuri siksi ne edustavat Suomen kisajoukkueen kiinnostavinta yllätyspotentiaalia.
Jäätanssi nostaa taitoluistelun mitalikeskusteluun
Taitoluistelun puolella Suomen kiinnostavin menestyssauma löytyy jäätanssista. Suomalaispari Juulia Turkkila – Matthias Versluis on noussut viime vuosina lähelle kansainvälistä kärkeä, vaikka arvokisamitalit ovat toistaiseksi jääneet niukasti saavuttamatta. EM-kisoissa 2023 pari jäi täpärästi mitalien ulkopuolelle ennätyspisteillään, ja haastavat MM-kisat 2025 päättyivät 11. sijaan.
Turkkilan ja Versluisin ennätyspisteet 205,69 asettuvat vain muutaman pisteen päähän arvokisamitalitasosta. Olympialaisissa rima nousee kuitenkin vielä korkeammalle: mitali vaatisi arviolta yli 210 pisteen suorituksen sekä virheettömän kilpailupäivän. Suomella on silti harvinainen mahdollisuus mitaleille: edellisen kerran jäätanssin olympiamitalia sivuttiin vuonna 1994, kun Susanna Rahkamo – Petri Kokko sijoittuivat neljänneksi Lillehammerissa.
Huippupäivä tai ei mitään – mäkihyppy ja yhdistetty
Mäkihypyssä Suomen mitali vaatisi poikkeuksellista onnistumista. Naisten puolella Jenny Rautionaho antoi viitteitä potentiaalista sijoittumalla maailmancupissa toiseksi Sapporossa tammikuussa 2024 – ensimmäinen suomalainen palkintopaikka lähes kymmeneen vuoteen. Tulos osoitti, että huippusuoritus on mahdollinen, vaikka kansainvälinen kärki (Itävalta, Norja, Saksa, Japani) on perustasossa yhä edellä.
Yhdistetyssä Suomen selkein mitalitoivo on Ilkka Herola. MM-hopea Oberstdorfissa 2021 ja maailmancupin osakilpailuvoitto Oslossa 2024 osoittavat, että Herola pystyy taistelemaan aivan kärkisijoista. Olympiamitaliin vaaditaan kuitenkin nappiveto erityisesti mäkiosuudella: jos lähtö hiihto-osuuteen on riittävän hyvä, Herolan vahva hiihtovauhti voi kantaa pitkälle. Yhteistä molemmille lajeille on kapea marginaali. Mahdollisuus on olemassa, mutta mitali vaatisi täydellistä päivää – ja hieman onnea.
Joukkueiden mitalijahtia jääkiekossa
Jääkiekko on talviolympialaisten ainoa varsinainen joukkuelaji, ja molemmat Suomen maajoukkueet lähtevät Milano-Cortinaan realistisina mitaliehdokkaina. Ennusteiden mukaan Suomen jääkiekkomenestyksen mitaliodotusarvo on yhteensä noin 0,5-0,6.
Naisleijonat on vakiinnuttanut asemansa maailman kolmosena. Olympiapronssit vuosilta 2010, 2018 ja 2022 kertovat tasaisesta menestyksestä, mutta asetelma ei ole muuttunut: USA ja Kanada ovat edelleen selkeästi edellä, ja finaalipaikka vaatisi Suomelta poikkeuksellisen onnistumisen. Pronssiputken jatkaminen on silti täysin mahdollinen skenaario, vaikka Tšekki haastaa Suomea ennakkoasetelmissa entistä vahvemmin ja vedonlyöntiyhtiöt ovat nostaneet sen jo kolmoseksi Naisleijonien ohi.
Kapteeni Jenni Hiirikoski tuo puolustukseen kokemusta ja johtajuutta, ja hyökkäykseen ratkaisuvoimaa tuovat muun muassa Viivi Vainikka, Michelle Karvinen ja Susanna Tapani.
- Lue myös: Naisten jääkiekko olympialaisissa 2026: Päivittyvä opas
- Lue myös: Kolmas sija ei ole enää varma: Euroopan kamppailu naisten olympiakiekossa
Leijonat saapuu kisoihin hallitsevana olympiavoittajana, mutta täysin eri tilanteessa kuin Pekingissä 2022. NHL-pelaajien paluu nostaa turnauksen tasoa merkittävästi, eikä Suomen suhteellinen etu kasva – pikemminkin päinvastoin. Lisäksi Alexander Barkovin poissaolo heikentää hyökkäyksen terävintä kärkeä. Silti joukkueen runko on vahva: hyökkäyksessä nojaudutaan Mikko Rantasen, Sebastian Ahon ja Teuvo Teräväisen tasoon, puolustusta johtaa Miro Heiskanen, ja maalivahtipeli on turnauksen eliittiä Juuse Saroksen johdolla.
Jalometalli työn ja tuskan takana – Suomen mitaliodotukset olympialaisiin 2026
Suomen mitaliodotukset Milano-Cortinan olympialaisiin asettuvat maltillisesti noin 1-3 mitalin haarukkaan. Menestys ei lepää laajalla rintamalla, vaan muutaman yksittäisen lajin ja urheilijan varassa. Ampumahiihdossa Suvi Minkkinen on noussut vahvimmaksi yksittäiseksi mitalikortiksi, maastohiihdossa onnistumisen hetkiä haetaan Iivo Niskasen ja naisten viestijoukkueen kautta, ja jääkiekkoturnauksiin molemmat joukkueet lähtevät realistisina mitaliehdokkaina.
Mukana on myös avoimia kysymysmerkkejä ja yllätyspotentiaalia. Freeskissä Anni Kärävä edustaa uuden sukupolven mahdollisuutta, ja yhdistetyssä tai mäkihypyssä yksittäinen huippupäivä voi nostaa esiin nimen, jota ei vielä laajasti odoteta.
On täysin mahdollista, että Suomi poistuu kisoista pienellä mitalimäärällä. Mutta yhtä lailla on mahdollista, että juuri nämä olympialaiset muistetaan yhdestä odottamattomasta onnistumisesta. Talviolympialaisissa marginaalit ovat pienet – ja joskus juuri se tekee niistä muistettavia.
