Se oli jääkiekkomaalle täydellinen hetki. Molemmat finaalit Kanadaa vastaan. Molemmat jatkoajalla. Kultaa sekä naisille että miehille.
Aiemmin tähän oli pystynyt vain Kanada. Nyt Yhdysvallat teki saman – ja teki sen vielä dramaattisemmin. Se on urheilullisesti niin täysi ympyrä, että sitä on vaikea käsikirjoittaa paremmin.
Juuri siksi tuntuu ristiriitaiselta, että se henkilö, jonka pitäisi ensimmäisenä olla hyödyntämässä hetki – suorastaan revitellä sillä – halusikin luoda vastakkainasettelua.
Symbolinen sekunti
Kun miesten olympiafinaali oli päättynyt ja Yhdysvallat varmistanut kultamitalin, ei mennyt kuin 15 minuuttia että Donald Trump soitti joukkueen pukukoppiin. Presidentti oli aiemmin vihjannut tulevansa paikan päälle, jos Yhdysvallat pelaa finaalissa, mutta perui matkan viime hetkellä. Sen sijaan yhteys syntyi puhelun kautta.
Onnittelupuhelun yhteydessä hän kutsui joukkueen Kansakunnan tila -puheeseen sekä Valkoiseen taloon – ja lisäsi, että myös naisten joukkue ”pitää kutsua mukaan, ettei tule virkarikossyytettä”.
Pelaajat nauroivat vitsille. On silti tärkeää sanoa ääneen: he eivät sanoneet mitään vähättelevää. He eivät pilkanneet naisia. He reagoivat tilanteessa, jossa linjan toisessa päässä oli maailman vaikutusvaltaisimpiin kuuluva poliittinen hahmo ja aikaa reagoida alle sekunti. Juuri tuo sekunti on nyt symboli.
Myöhemmin osa pelaajista on taipunut katumukseen. Charlie McAvoy sanoi olevansa pahoillaan tavasta, jolla he reagoivat. Jeremy Swaymanin mielestä olisi pitänyt reagoida toisin. Jake Sanderson kutsui sitä virheeksi. Ne ovat yrityksiä paikata hetkeä, joka ehti jo kiertää maailman.
Kultamaalin tehneen Jack Hughesin ”it is what it is” kertoo toisenlaisesta suhtautumisesta: ei julkista katumusta, vaan ajatus siitä, että asia on jo tapahtunut. Hän tuskastui siihen, että kaiken pitää aina kääntyä negatiiviseksi – vaikka ”pukukopissa kyllä kaikki tietävät, miten paljon he tukevat naisten joukkuetta”.
Mutta me muut emme ole pukukopissa.
Hughesin tausta tekee tilanteesta vielä kerroksellisemman. Hänen veljensä Quinn ja Luke pelaavat niin ikään NHL:ssä, ja heidän äitinsä Ellen Weinberg-Hughes on entinen USA:n naisten maajoukkuepelaaja ja toimii yhä naisjoukkueen parissa kehitys- ja valmennuskonsulttina. Tässä kohussa hän on ollut eräänlainen diplomaatti – siltojen rakentaja tilanteessa, jossa jokainen sana punnitaan.
Se muistuttaa, ettei kyse ole yksinkertaisista asetelmista. Samassa perheessä kulkee sekä miesten että naisten jääkiekon historia.
Uudet juhlat tilalle
Trump kutsui naiset samoihin kahteen tilaisuuteen – mutta vasta miesten finaalin jälkeen, vaikka naisten finaali oli pelattu jo torstaina. He kieltäytyivät.
Virallinen syy oli aikataulu ja sävy kiittävä. Mutta koko joukkueen yhtenäinen päätös oli viesti itsessään. Se otettiin jääkiekkopiireissä vastaan arvokkaana ja hillittynä eleenä.
Eikä siitä mennyt kauaakaan, kun 66-vuotias hiphop-legenda Flavor Flav ilmoitti järjestävänsä naisille juhlat. Pian mukaan ilmoittautui artisteja esiintymään, jopa ilman palkkiota. Mukaan on kutsuttu myös paralympiajoukkue, kelkkajoukkue ja muita naismitalisteja.
Tähän kutsuun he suostuivat.
Instituution tarjoama arvovalta vaihtui yhteisön tarjoamaan arvostukseen. Tarina saa näin vastapainon – ehkä jopa luontevamman sävyn. Mutta kolaus arvostuksen kokemukseen ehti jo tulla, vieläpä omasta leiristä.
Hilary Knight haki suuntaa syyllisten sijaan
Naisten kapteeni Hilary Knight puhui asiasta tällä viikolla rauhallisesti ja suorasanaisesti useissa haastatteluissa.
Hän kutsui presidentin kommenttia mauttomaksi ja kuvasi sen varjostavan urheilullista saavutusta. Mutta hän ei hyökännyt miesten joukkuetta vastaan. Hän ei vaatinut julkisia anteeksipyyntöjä. Hän kuvasi miesten olleen ”tough spot” -tilanteessa ja näki tapahtuneen oppimisen mahdollisuutena. Se oli poikkeuksellisen hallittu reaktio.
Tough spot se oli myös hänelle. Hän olisi halunnut puhua suorituksesta, historiasta, mestaruudesta. Mutta hän ymmärsi, ettei tätä aihetta voi sivuuttaa. Se on juuri se varjo, josta hän puhui: jokainen keskustelu tästä siirtää huomiota pois siitä, mitä jäällä tapahtui.
Ja silti keskustelu on käytävä. Vain sen kautta on mahdollista siirtyä vitsistä eteenpäin – takaisin urheiluun. Olympialaisiin, jotka olivat jo kuudennet peräkkäiset, joissa Yhdysvaltain naisurheilijat toivat maalle enemmän mitaleita kuin miehet.
Täydellinen hetki, kultalautasella ojennettuna. Sitä ei pitänyt olla edes mahdollista pilata.