Kansallinen Liiga on Suomen naisten jalkapallon korkein sarjataso, jota kaudella 2026 kutsutaan pääsponsorin mukaan nimellä Briotech Kansallinen Liiga. Sarjassa pelaa kahdeksan joukkuetta. Hallitsevana mestarina kauteen lähtee HJK.
Kaudella 2026 liigakausi alkaa 28. maaliskuuta, runkosarjan päättyessä 25. heinäkuuta. Tämän jälkeen pelataan loppusarjat, Mestaruussarja ja Karsintalohko.
Joukkueet Sarjajärjestelmä Kansallinen cup Televisiointi Eurooppa Aikataulu & ottelut Historiaa FAQ
Kansallinen Liiga 2026: Joukkueet
Kansallisen Liigan kaudella 2026 mukana olevat joukkueet ovat:
- HJK – Hallitseva mestari ja Suomen menestynein naisjoukkue, joka on voittanut peräti 24 naisten Suomen-mestaruutta. HJK on ennakkosuosikki kaudelle 2026 vahvan materiaalinsa ansiosta. Seura on pääkaupungin perinteikäs suurseura, ja odotukset ovat jälleen korkealla mestaruuden uusimiseksi.
- KuPS – KuPS on noussut viime vuosina huipulle voittamalla mestaruuden kolmesti 2020-luvulla. KuPS jäi hopealle vuonna 2025, mutta on edelleen yksi kauden 2026 ennakkosuosikeista. Joukkue tunnetaan vahvasta hyökkäyspelistään ja on HJK:n kovin haastaja mestaruustaistossa.
- Åland United – Ahvenanmaalainen Åland United on voittanut mestaruuden kolmesti 2010-luvun lopulla ja 2020-luvun alussa. Se on vakiinnuttanut paikkansa kärkijoukkueiden joukossa. ÅU sijoittui pronssille kaudella 2025 ja tavoittelee nyt paluuta aivan terävimpään kärkeen. Joukkue on sekoitus kokeneita ulkomaalaisvahvistuksia ja paikallisia lahjakkuuksia.
- HPS (Helsingin Palloseura) – HPS on viime vuosina noussut liigassa ylempään keskikastiin. Kaudella 2025 HPS saavutti hienosti nelossijan. Joukkue on nuorekas ja nälkäinen haastaja, joka pyrkii vakiinnuttamaan asemansa mitalitaistelussa. Helsinkiläisseurana HPS tuo paikallisväriä HJK:n rinnalle pääkaupungin derbyihin.
- PK-35 Vantaa – PK-35 Vantaa on yksi 2010-luvun menestyneimmistä naisjoukkueista (7 mestaruutta) , vaikka sen viime vuosien sijoitukset ovat olleet vaatimattomampia. Vuonna 2025 PK-35 Vantaa ylsi mestaruussarjaan, mutta jäi siellä sijoille 5-6. Seuralla on paljon kokemusta, ja se pyrkii palaamaan mitalikantaan uuden valmennuksen ja nuorten pelaajien voimin.
- VIFK (Vaasan IFK) – Vaasalainen VIFK on tuoreempi pääsarjajoukkue, joka selviytyi Kansallisen Liigan uudistuksessa mukaan kaudelle 2025 ja säilyi sarjassa yllettyään runkosarjassa kuudenneksi. VIFK tavoittelee aseman vakiinnuttamista liigassa. Joukkue koostuu pitkälti oman alueen pelaajista ja on yllätysvalmis haastaja erityisesti kotikentällään Vaasassa.
- Ilves – Tampereen Ilves on perinteikäs seura, joka palaa takaisin pääsarjaan kaudelle 2026 voitettuaan liigakarsintasarjan edelliskauden päätteeksi. Seuralla on historiansa aikana muutamia SM-mitaleja (hopeaa ja pronssia), mutta mestaruutta Ilves ei ole voittanut. Nyt joukkue hakee jalansijaa liigassa kokeneiden paluumuuttajien ja lupaavien nuorten voimin.
- IF Gnistan – Helsinkiläinen Gnistan on toinen nousijajoukkue kaudelle 2026. Gnistanin naisjoukkue saavutti liigapaikan ensimmäistä kertaa seurahistoriassa. Joukkue on ennakkoon altavastaaja, mutta sillä on vahva yhteisötausta Oulunkylässä ja intoa yllättää. Gnistan pyrkii säilymään liigassa ja kehittymään kauden aikana.
Ennakkosuosikit
Kaudella 2026 kärkitaistelun ennakoidaan olevan HJK:n, KuPSin ja Åland Unitedin välinen. HJK:n materiaalin leveys ja kokemus tekevät siitä suosikin, mutta KuPS on haastanut vahvasti viime vuodet. Åland Unitedilla on potentiaalia yllättää, mikäli se saa peliinsä tasaisuutta. Myös haastajista PK-35 Vantaa ja HPS saattavat sekoittaa kärjen pakkaa yksittäisissä otteluissa. Nousijajoukkueille Ilves ja Gnistan päätavoite on sarjapaikan säilyttäminen.
Kansallinen Liiga 2026: Sarjajärjestelmä
Kausi 2026 pelataan Kansallisessa Liigassa samalla sarjajärjestelmällä, joka otettiin käyttöön vuonna viime kaudeksi 2025. Kahdeksan joukkuetta pelaavat kaksinkertaisen runkosarjan (kaikki kohtaavat toisensa kerran kotona ja kerran vieraissa). Runkosarjan jälkeen sarja jakaantuu jatkosarjoihin.
- Mestaruussarja: Runkosarjan kuusi parasta jatkavat pelaamalla yksinkertaisen tai kaksinkertaisen mestaruussarjan (kaudella 2026 pelataan kaksinkertainen mestaruussarja, eli 5 vastustajaa kohdataan kahdesti). Runkosarjassa kerätyt pisteet säilyvät yläloppusarjaan. Mestaruussarjan päätteeksi sarjan ykkönen voittaa Suomen-mestaruuden ja saavuttaa paikan Mestarien liigan karsintaan.
- Karsintasarja: Runkosarjan kaksi viimeistä (sijat 7.-8.) eivät osallistu mestaruussarjaan, vaan joutuvat karsimaan sarjapaikastaan. He kohtaavat Kansallisen Ykkösen (naisten toiseksi korkein sarjataso) neljä parasta joukkuetta omassa kaksinkertaisessa karsintasarjassa. Yhteensä mukana on siis kuusi joukkuetta: Kansallisen liigan kaksi huonointa ja Ykkösen neljä parasta. Liigakarsintasarjan päätteeksi kaksi parasta joukkuetta saavat paikan Kansallisessa Liigassa seuraavaksi kaudeksi. Ykkösessä pelaa kymmenen joukkuetta kaudella 2026. Ykkösen alapuolella pelataan alueellista jaettua Kakkosta (kolmostaso).
Kansallinen Cup 2026
Kaudella 2026 pelataan myös Kansallinen Cup, joka on naisten Suomen Cupin Kansallinen Cup 2026
Kansallinen Cup 2026 on uudistettu naisten Suomen Cup, joka pelataan talvikaudella ennen liigakauden alkua. Kilpailu käynnistyy tammikuussa 2026 ja huipentuu finaaliin maaliskuussa, juuri ennen Kansallisen liigan avauskierrosta. Mukana ovat kaikki kahdeksan Kansallisen liigan joukkuetta.
Joukkueet on jaettu arvonnan perusteella kahteen maantieteelliseen lohkoon:
- Etelän lohko: HJK, HPS, PK-35 Vantaa, Åland United
- Pohjoisen lohko: KuPS, VIFK, Ilves, IF Gnistan
Cup etenee lohkojen sisäisinä kaksiosaisina pudotuspeleinä. Ensin pelataan puolivälierät, joiden voittajat etenevät alueellisiin välieriin. Näiden perusteella selviävät etelän ja pohjoisen lohkon voittajat.
Kansallisen Cupin finaali pelataan maaliskuussa 2026 etelän lohkon voittaneen joukkueen kotikentällä. Finaalin voittaja kruunataan naisten Suomen Cupin mestariksi 2026. Kansallinen Cup toimii joukkueille kilpailullisena valmistautumisena liigakauteen ja tarjoaa mahdollisuuden voittaa pokaali jo ennen sarjakauden alkua.
Cupin nykyisessä formaatissa mukana ovat vain pääsarjajoukkueet. Alempien sarjojen joukkueiden jääminen kilpailun ulkopuolelle on herättänyt keskustelua, mutta samalla talvinen cup-muoto tuo naisten jalkapallolle lisää näkyvyyttä kauden ulkopuolella.
Kansallinen Liiga: Televisiointi & liput
Kaikki Kansallisen Liigan ottelut kaudella 2026 nähdään suorina lähetyksinä Ruutu+-palvelussa, joka tarjoaa myös tallenteet ja ottelukoosteet. Yle televisioi kauden aikana valikoituja huippuotteluita, yleensä noin 6-7 peliä, mikä tuo sarjalle lisää näkyvyyttä valtakunnallisesti.
Selostukset ovat suomeksi, ja Ylen lähetyksissä nähdään ajoittain myös studio-osuuksia. Uutisia, koosteita ja tunnelmia löytyy lisäksi seurojen omista kanavista sekä sosiaalisesta mediasta, esim. #KansallinenLiiga-tunnisteella.
Otteluliput myydään pääosin seurojen kautta. Lippuja saa ennakkoon verkosta tai stadionilta ottelupäivänä. Hinnat ovat tyypillisesti noin 10-15 € aikuisilta ja 5-10 € alennusryhmiltä, ja monilla paikkakunnilla lapset pääsevät peleihin ilmaiseksi. Ajantasaiset tiedot löytyvät seurojen omilta sivuilta.
Kansallisen Liigan joukkueet Euroopassa
Suomalaisseurat ovat osallistuneet naisten seurajoukkueiden Euroopan kilpailuihin säännöllisesti, mutta menestys on ollut toistaiseksi rajallista. Kansallisen liigan mestari on oikeutettu paikkaan naisten Mestarien liigan karsinnoissa, mutta suomalaisjoukkue ei ole vielä edennyt kilpailun lohkovaiheeseen asti.
Pitkään Mestarien liiga tunnettiin nimellä UEFA Women’s Cup (vuoteen 2009 saakka), ja suomalaisseurat ovat olleet mukana jo 2000-luvun alusta lähtien. Useimmiten tie on kuitenkin katkennut karsintavaiheessa, jossa vastassa on ollut Euroopan huippuseuroja selvästi suuremmista jalkapallomaista.
Eurokentillä Kansallista liigaa ovat edustaneet erityisesti:
- HJK – Suomen menestynein naisjoukkue on osallistunut Mestarien liigan karsintoihin useammin kuin yksikään muu suomalaisseura. HJK on yltänyt useita kertoja karsintojen loppuvaiheisiin, mutta lohkovaihepaikka on jäänyt saavuttamatta.
- KuPS – Kuopion Palloseura on edustanut Suomea Euroopassa 2020-luvulla mestaruuksiensa myötä. KuPS on onnistunut voittamaan yksittäisiä euro-otteluita, mutta ei ole edennyt varsinaiselle liigavaiheelle.
- Åland United – Ahvenanmaalaisseura on ollut säännöllinen Mestarien liigan karsintaosallistuja 2010-luvun lopulla ja 2020-luvun alussa. Åland United on profiloitunut kansainväliseksi joukkueeksi, mutta eurotaival on jäänyt karsintakierroksille.
- PK-35 Vantaa – PK-35 Vantaa nähtiin Euroopassa erityisesti 2010-luvulla, jolloin seura oli kotimaan sarjan kestomenestyjä. Myös PK-35:n europelit päättyivät karsintavaiheisiin.
Nykyinen Mestarien liigan formaatti on suomalaisille joukkueille haastava. Euroopan huippusarjojen (Englanti, Saksa, Ranska, Espanja) joukkueet tulevat mukaan myöhemmissä vaiheissa, mutta jo karsinnoissa erot resursseissa, pelaajamateriaalissa ja ottelutahdissa ovat merkittäviä. Tästä syystä Kansallisen liigan mestarille realistinen tavoite on toistaiseksi ollut yksittäisten otteluvoittojen ja rankingpisteiden kerääminen.
Silti euro-ottelut ovat Kansalliselle liigalle tärkeitä. Ne tarjoavat seuroille kansainvälistä näkyvyyttä, kokemusta ja vertailupintaa sekä pelaajille mahdollisuuden mitata tasoaan Euroopan kentillä. Pitkällä aikavälillä liigan kehityksen, olosuhteiden paranemisen ja pelaajavirran myötä myös suomalaisseurojen mahdollisuudet edetä Mestarien liigassa voivat kasvaa.
Kansallinen Liiga 2026: Aikataulu & ottelut
Tulossa
Kansallinen Liiga: Historiaa
Naisten jalkapalloa on pelattu pääsarjatasolla Suomessa yli 50 vuoden ajan. Ensimmäinen naisten Suomen-mestaruus ratkaistiin vuonna 1971, ja varsinainen valtakunnallinen sarjatoiminta käynnistyi vuonna 1974 naisten SM-sarjan perustamisella. Sarjajärjestelmä ja joukkuemäärät vaihtelivat vuosikymmenten aikana, mutta pitkään pääsarjassa pelasi 10–12 joukkuetta. Vuonna 2025 sarja uudistui nykyiseen kahdeksan joukkueen malliin.
Sarjan nimi ja brändi ovat muuttuneet ajan myötä. Naisten SM-sarja oli käytössä vuoteen 2006 saakka, minkä jälkeen sarja tunnettiin nimellä Naisten Liiga (2007-2019). Nykyinen Kansallinen Liiga lanseerattiin kaudelle 2020 osana Palloliiton ja seurojen yhteistä kehitystyötä, jonka tavoitteena on ollut nostaa sarjan näkyvyyttä ja asemaa suomalaisessa urheilukentässä. Pääyhteistyökumppanit ovat näkyneet sarjan nimessä – kaudella 2026 virallinen nimi on Briotech Kansallinen Liiga.
Menestynein seura kautta aikojen on HJK, joka on voittanut 24 Suomen-mestaruutta. Muita useita mestaruuksia voittaneita seuroja ovat PK-35 Vantaa, FC Honka, Åland United ja KuPS. Yhteensä naisten Suomen mestaruuden on voittanut 14 eri seuraa, mikä kertoo sarjan pitkästä historiasta ja alueellisesta laajuudesta.
2000-luvulla sarjaa on kehitetty aktiivisesti. Naisten Liigan aikana kokeiltiin muun muassa pudotuspelimallia, mutta pysyvimmät muutokset tehtiin Kansallisen Liigan aikakaudella. Vuodesta 2025 alkaen sarja pelataan runkosarjan ja sitä seuraavien mestaruus- ja karsintasarjojen muodossa, ja samalla perustettiin uusi Kansallinen Ykkönen selkeyttämään nousu- ja putoamispolkua.
Viime vuosina Kansallinen Liiga on saanut aiempaa enemmän huomiota, ja katsojamäärät ovat olleet maltillisessa kasvussa. Sarja toimii yhä selvemmin ponnahduslautana suomalaispelaajille kohti kansainvälisiä sarjoja ja tukee samalla naisten jalkapallon aseman vahvistumista Suomessa.
Kansallinen Liiga – FAQ
Kausi 2026 käynnistyy lauantaina 28. maaliskuuta 2026 täydellä ottelukierroksella. Runkosarjaa pelataan huhtikuusta heinäkuuhun, ja mestaruus ratkeaa syksyllä mestaruussarjassa.
Runkosarjassa pelataan 14 kierrosta, eli jokaiselle joukkueelle kertyy 14 ottelua. Runkosarjan kuusi parasta jatkaa mestaruussarjaan, jossa joukkueet pelaavat vielä kymmenen ottelua lisää. Runkosarjan kaksi viimeistä osallistuvat liigakarsintasarjaan yhdessä Kansallisen Ykkösen neljän parhaan kanssa, jolloin myös karsintasarjassa joukkueille kertyy kymmenen ottelua. Kauden aikana yksittäinen joukkue pelaa siis enintään 24 ottelua. Kokonaisuudessaan kauteen sisältyy 56 runkosarjaottelua, 30 mestaruussarjaottelua ja 30 liigakarsintasarjan ottelua.
Hallitseva mestari on kauden 2025 voittaja HJK. Viime kausina kärkikamppailussa ovat olleet myös KuPS (mestari 2021–2023) ja Åland United. Historian menestynein seura on HJK (24 mestaruutta). Muita useita mestaruuksia voittaneita seuroja ovat PK-35 Vantaa, FC Honka, Åland U sekä KuPS .
Kansallinen Liiga on avoin sarja, jossa putoaminen ja nouseminen ratkaistaan liigakarsintasarjassa. Runkosarjan kaksi viimeistä joutuu karsimaan sarjapaikastaan pelaamalla minisarjan yhdessä Kansallisen Ykkösen neljän parhaan kanssa. Tämän karsintasarjan kaksi parasta saavat liigapaikan seuraavalle kaudelle. Näin ollen on mahdollista, että Ykkösen parhaista kaksi nousee ja vastaavasti kaksi liigan heikointa putoaa, mutta liigan joukkueet voivat myös puolustaa paikkansa karsinnoissa.
Kyllä. Kaikki ottelut lähetetään suorana Ruutu+-palvelussa verkon kautta. Lisäksi Yle televisioi valikoituja otteluita kauden aikana (6-7 ottelua kaudessa) omilla kanavillaan, yleensä merkittävimpiä pelejä kuten huippuotteluita ja ratkaisuotteluita. Ruutu+ on maksullinen palvelu (kuukausitilaus), kun taas Ylen lähetykset ovat vapaasti katsottavissa. Seurojen some-kanavat ja liigan sivut tarjoavat myös koosteita ja klippejä.
UEFA:n sarjarankingissa (maapisteranking) Kansallinen Liiga on viime vuosina ollut Euroopan noin top-30-sarjan joukossa. Esimerkiksi kausien 2020-2025 vertailussa Suomen naisten pääsarja on sijoittunut sijan 28 paikkeille Euroopassa. Tämä vaikuttaa mm. siihen, missä vaiheessa suomalaisjoukkue (liigamestari) aloittaa Mestarien Liigan karsinnat. Suomalaisseurat eivät ole vielä edenneet naisten Mestarien Liigan lohkovaiheeseen, mutta KuPS ja HJK ovat viime vuosina olleet lähellä päästä jatkokierroksille karsinnoissa. Kansallisen Liigan taso kehittyy koko ajan ja tavoitteena on nousta Euroopan rankingissa ylemmäs tulevina vuosina.
Kansallisen liigan yleisömäärät ovat yhä melko pieniä, mutta kehityssuunta on ollut viime vuosina selvästi positiivinen. Koko sarjan ottelukohtainen katsojakeskiarvo on noussut 2020-luvulla tasaisesti: kaudella 2023 keskiarvo oli hieman yli 300 katsojaa, ja kaudella 2024 noin 350 katsojaa ottelua kohden (+15%). Vuonna 2025 kehitys jatkui samansuuntaisena. Yleisömäärissä on kuitenkin suurta hajontaa joukkueiden välillä: HJK kerää kotiotteluissaan selvästi eniten yleisöä, usein useita satoja ja huippuotteluissa jopa yli 2 000 katsojaa, kun taas pienempien paikkakuntien tai sarjan häntäpään joukkueiden otteluissa keskimääräinen yleisömäärä voi jäädä reilusti alle 200 katsojan. Kokonaisuutena luvut ovat vaatimattomia, mutta kiinnostuksen kasvu on ollut johdonmukaista ja antaa viitteitä sarjan hitaasta, mutta vakaasta vahvistumisesta.
