Maailman jalkapalloliitto FIFA hyväksyi taannoin uuden säännön, joka muuttaa naisten joukkueiden valmennusta sen kilpailuissa. Jatkossa joukkueen penkillä on oltava vähintään yksi nainen valmentajaroolissa sekä vähintään kaksi naispuolista toimihenkilöä. Sääntö koskee sekä maa- että seurajoukkueita FIFA:n turnauksissa ja tulee voimaan jo tämän vuoden kilpailuissa.
UEFA:ssa vastaava linjaus on ollut käytössä jo aiemmin, joten Euroopassa – myös Suomessa – ajatus ei ole täysin uusi. Nyt sama suunta vahvistuu globaalilla tasolla: valmennuksen rakenteeseen puututaan suoraan.
Huipulla muutos on jo käynnissä
Naisten maajoukkuejalkapallossa valmennus on monimuotoistunut viime vuosina.
Vuoden 2023 MM-kisoissa 12:lla 32 joukkueesta päävalmentaja oli nainen. Täysi tasapaino ei vielä toteudu, mutta suunta on selvä: naiset ovat mukana huipputason valmennuksessa aiempaa vahvemmin.
Kansallisissa sarjoissa kehitys on hitaampaa. Suomessa Kansallinen Liiga käynnistyi tilanteessa, jossa kaikki päävalmentajat ovat miehiä, ja Ruotsin Damallsvenskanissa asetelma on hyvin samankaltainen.
FIFA:n sääntö koskee kansainvälisiä turnauksia, ei kotimaisia sarjoja. Siksi muutos näkyy ensin maajoukkuetasolla ja arvokisoissa – ja vasta myöhemmin seurajoukkueiden arjessa.
Valmennus on muutakin kuin kokemus
Yksi selitys nykytilanteelle on selvä. Miehillä on pidempi historia ammattivalmentajina, enemmän kokemusta huipulta ja valmiit verkostot. Kun rekrytoidaan, valinta osuu usein siihen, jolla on eniten näyttöjä.
Valmennus ei kuitenkaan ole pelkkä CV.
Se on myös kykyä ymmärtää lajia sisältä päin: millaista arki on, miltä peli tuntuu kentällä ja miten joukkue reagoi eri tilanteissa. Tässä naispelaajasta valmentajaksi siirtyvällä voi olla etu, jota ei voi rakentaa pelkästään ulkopuolelta.
Ero korostuu lajeissa, joissa naisten ja miesten peli eivät ole identtisiä.
Esimerkiksi Jääkiekossa pelin rakenne, tempo ja fyysisyys poikkeavat miesten huipusta, ja se vaikuttaa suoraan valmennukseen. Tšekin naisten maajoukkue on noussut 2020-luvulla kanadalaisvalmentaja Carla MacLeodin johdolla – kehitys näkyy sekä tuloksissa että pelitavassa.
Suomessa suunta on ollut vaikeampi löytää. Päävalmentaja Tero Lehterän aikakaudella kritiikki on kohdistunut siihen, että lähestymistapa ei ole aina istunut naisten pelin luonteeseen. Maaliskuun lopussa kerrottiin kuitenkin Lehterän 1+1-sopimuksen optiovuoden käyttämisestä.
Mitä sääntö muuttaa käytännössä?
FIFA:n päätös ei muuta kokonaisuutta yhdessä yössä, eikä se koske suoraan kotimaisia sarjoja.
Se kuitenkin pakottaa tuomaan naisia mukaan valmennukseen. Se tarkoittaa enemmän kokemusta, enemmän näkyvyyttä ja enemmän jatkopolkuja.
Muutos ei synny pelkästä säännöstä, vaan siitä mitä sen jälkeen tapahtuu – kuinka moni jää mukaan ja etenee vastuurooleihin.
