Kansainvälisen yleisurheilun integriteettiä valvova Athletics Integrity Unit (AIU) määräsi ranskalaiselle keskimatkojen juoksijalle Aurore Fleurylle kuuden kuukauden kilpailukiellon vedonlyöntirikkomuksesta. Samassa päätöskokonaisuudessa rangaistuksia saivat myös saksalaiset kiekonheittäjät Henrik Janssen ja Steven Richter.
Fleuryn tapaus liittyy yleisurheilun EM-kisoihin Roomassa 2024. AIU:n mukaan Fleury löi 2 000 euron vedon siitä, että hänen treenikaverinsa Alice Finot voittaa 3 000 metrin esteiden finaalin. Finot voitti – ja Fleury voitti vedon.
AIU määräsi Fleurylle kuuden kuukauden kilpailukiellon, joka alkoi takautuvasti 1.9.2025 urheilijan yhteistyön vuoksi. Lisäksi hänet velvoitettiin maksamaan vedosta saamansa 3 000 euron voitto hyväntekeväisyyteen kilpailukiellon aikana.
Muut tapaukseen liittyneet urheilijat saivat lyhyemmät, ehdolliset kilpailukiellot sekä pienemmät sakot, sillä heidän vetonsa olivat selvästi pienempiä.
Urheilija ei saa veikata, vaikka ei vaikuttaisi tulokseen
Tapaus ei ole tulosmanipulaatio siinä mielessä, että Fleury olisi pyrkinyt häviämään tahallaan, vaikuttamaan kilpailun kulkuun tai varmistamaan tietyn lopputuloksen. Kyse ei ole vakavimmasta rikkomuksesta, jossa kilpailun reiluus murretaan tietoisesti – sellaisesta, josta määrätään jopa pitkiä vankilatuomioita.
Seuraava, yhä yksiselitteisesti kielletty taso on oman voiton veikkaaminen. Vaikka urheilija ei voi tietää voittavansa, taloudellinen panos omaan otteluun tai kilpailuun rikkoo suoraan kilpailun perusideaa. Tällaisesta rikkomuksesta sai tällä viikolla tuomionsa myös suomalainen miesvapaaottelija Theo Kolehmainen, jolle määrättiin neljän kuukauden kilpailukielto.
Fleuryn tapaus sijoittuu tätäkin alemmalle, mutta silti kielletylle alueelle: vedonlyöntiin tuttavien, treenikavereiden, kilpakumppaneiden tai saman turnauksen urheilijoiden suorituksista. Tässä ei ole kyse suorasta vaikutusvallasta, vaan sisäpiirin rajasta. Harjoitustilanne, vire, pienet vaivat tai kilpailun dynamiikka eivät ole julkista tietoa, mutta ne voivat olla vedon kannalta ratkaisevia.
Juuri tämän rajanvedon vaikeuden vuoksi sääntökirjat on kirjoitettu tarkoituksella tiukoiksi. Kaikki, missä vedonlyönti edes sivuaa urheilijan omaa lajia ja verkostoja, pyritään kitkemään pois. Kyse ei ole vain yksittäisistä teoista, vaan yhteisestä luottamuksesta aitoon kilpailuun. Tässä valossa “en veikannut omaa kisaa” ei ole sääntöjen näkökulmasta ratkaiseva puolustus – mutta Fleuryn tapaus edustaa silti asteikon lievintä päätä.
Vedonlyönti naisten urheilusta kasvaa – ja se on kaksiteräinen ilmiö
Fleuryn tapaus osuu aikaan, jolloin naisten urheilua on vedonlyönnissä enemmän kuin koskaan. Se on yksi tasa-arvon mittari: kun sarja tai laji päätyy kertoimille, se tarkoittaa yleensä, että yleisöä, dataa ja rahaa on riittävästi. Kasvu näkyy tällä hetkellä erityisesti naisten arvokisojen ja yhdysvaltalaisen naisten koripallon ympärillä.
Samalla kehitys lisää myös väärinkäytösten mahdollisuuksia. Vedonlyönti suosii kohteita, joita on paljon ja joita on vaikeampi valvoa – ja pienemmissä sarjoissa tämä yhdistelmä toteutuu toisinaan liian helposti.
Naisten urheilussa haasteita voivat lisätä vähäisempi mediaseuranta, rajallisempi seurantadata ja urheilijoiden taloudellinen epävarmuus. Kansainväliset selvitykset ovatkin nostaneet esiin, että matalat tai epävarmat tulot voivat tehdä urheilijoista alttiimpia lähestymisyrityksille.
Suuret naisten urheilun vedonlyöntikohut harvinaisia
Kasvusta huolimatta todistetut, laajat vedonlyöntikohut naisten urheilussa ovat edelleen harvinaisia. Pelaajajärjestö FIFPROn selvitysten mukaan naisten urheilu näyttää olevan vähemmän houkutteleva kohde ottelumanipulaatiolle kuin miesten puoli – vaikka täysin immuuni se ei ole.
Ero syntyy usein juuri siitä, mistä tämäkin tapaus muistuttaa: lähestyminen, epäily ja rikkomus ovat eri asioita. Siksi sanktioiden on oltava ankaria myös silloin, kun panos tuntuu pieneltä tai kohde ei ollut oma laji. Muuten se raja, johon koko kilpailun reiluus nojaa, alkaa liikkua.
Esimerkkejä vedonlyöntiin ja kilpailumanipulaatioon liittyvistä tapauksista
-
Jalkapallo (2024): UEFA – Moldovan tapaus
UEFA määräsi neljälle Moldovan pelaajalle kolmesta kuukaudesta kahteen vuoteen ulottuvat toimintakiellot otteluiden integriteettiin liittyvistä rikkomuksista. Tapaukseen liittynyt valmentaja sai elinikäisen kiellon, ja UEFA pyysi FIFAa laajentamaan seuraamukset maailmanlaajuisiksi. -
Kriketti (2025): Shohaly Akhter – 5 vuoden pelikielto
International Cricket Council määräsi Bangladeshin maajoukkuepelaajalle viiden vuoden kilpailukiellon useista korruptiosääntörikkomuksista, jotka liittyivät naisten T20-MM-turnauksen 2023 otteluihin. -
Jalkapallo (2025): Mazatlán FC – 6 vuoden toimintakielto
Meksikon jalkapalloliitto määräsi nimettömäksi jääneelle Liga MX Femenil -pelaajalle kuuden vuoden kiellon Clausura 2025 -turnaukseen liittyneestä ottelumanipulaatiosta. Asia vietiin myös FIFAn käsiteltäväksi. -
Lentopallo (2012): Etelä-Korea – elinikäisiä kieltoja
Korean lentopalloliitto määräsi 11 pelaajalle elinikäiset toimintakiellot sopupeliselvitysten jälkeen. Reutersin mukaan joukossa oli myös naispelaajia, joiden katsottiin manipuloineen ottelun kulkua rahaa vastaan. -
Tennis (2024): ITIA – Jasmina Tinjić, 6 vuoden pelikielto
International Tennis Integrity Agency määräsi Tinjićlle kuuden vuoden kilpailukiellon ja 20 000 dollarin sakon useista rikkomuksista, mukaan lukien ottelutulosten järjestely, vedonlyönnin edistäminen ja korruptiolähestymisten ilmoittamatta jättäminen.
