FC Barcelona Femení valmistautuu tällä hetkellä suosikkina Liga F:n ja Mestarien liigan kevään ratkaisupeleihin. Opta- ja FIFA-rankingien kärkipaikkaa pitävä seura panostaa myös datan hyödyntämiseen harjoittelun optimoinnissa.
Seuran tutkimusyksikkö Barça Innovation Hubin tuoreessa pitkittäistutkimuksessa seurattiin naispelaajien kuukautiskiertoa ja loukkaantumisia neljän kauden ajan.
Tutkimuksessa seurattiin 33 pelaajaa vuosina 2019-2023. Aineistoon kertyi 852 dokumentoitua kuukautiskiertoa ja 80 tuki- ja liikuntaelinvammaa. Loukkaantumiset määriteltiin poissaoloa aiheuttaviksi vammoiksi, ja kierron alkuvaihe eli verenvuodon päivät kirjattiin tarkasti.
Sama vamma, pidempi toipuminen
Tutkimustuloksen mukaan kuukautisten aikana loukkaannutaan yhtä usein kuin muulloinkin. Ero löytyi vasta kun katsottiin, kuinka kauan toipuminen kesti.
Kun vamma sattui kierron alkuvaiheessa, toipuminen kesti selvästi pidempään. Mediaanitoipumisaika oli noin kolminkertainen verrattuna muihin kierron vaiheisiin. Neljän kauden aikana juuri nämä harvemmat mutta pidempään kestävät vammat muodostivat huomattavan osan kokonaispoissaolopäivistä.
Tutkijat eivät esitä yksiselitteistä biologista mekanismia, mutta viittaavat kierron alkuvaiheen mataliin estrogeeni- ja progesteronitasoihin. Hormonaaliset muutokset voivat vaikuttaa sidekudoksen ominaisuuksiin, lihasten korjaantumiseen ja kehon stressivasteeseen. Tutkimus ei kuitenkaan osoita, että kuukautiset itsessään lisäisivät loukkaantumisriskiä, vaan kyse on vamman hinnasta: siitä, kauanko toipuminen kestää.
On syytä huomioida tutkimuksen rajat. Aineisto koskee yhden seuran 33 pelaajaa, ja kierron alkuvaiheessa sattuneita vammoja oli vain 11. Pieni otoskoko tekee tuloksista herkkiä yksittäisille vakaville vammoille. Laajempaa tutkimusta tarvitaan ennen kuin tuloksia voidaan yleistää eri lajeihin tai tasoille.
Huippu-urheilussa data on kilpailuetu
Moderni huippu-urheilu seuraa jo kuormitusta, sykettä, palautumista ja unta. Kuukautiskierto on yksi muuttuja muiden joukossa.
Käytännössä tämä tarkoittaa yksilöllistä seurantaa. Pelaajien kiertoa seurataan systemaattisesti, tyypillisesti sovelluksen avulla, ja kerättyä dataa käytetään harjoittelun, palautumisen ja hoidon personointiin. Kun tiedetään missä kierron vaiheessa pelaaja on, voidaan tehdä fiksumpia päätöksiä kuormituksesta ja reagoida nopeammin jos vamma sattuu.
Tämän tason tutkimus ei synny tyhjästä, vaan resurssien, osaamisen ja tahtotilan yhdistelmästä. Naisten urheilussa tämä on vielä uutta. Naisten huippu-urheilussa biologista dataa hyödynnetään yhä systemaattisemmin. Se, että maailman kärkeen kuuluva seura julkaisee tällaisen tutkimuksen, kertoo suunnasta.
Keskustelu ei ole siitä, pitäisikö kuukautisten aikana pelata. Kysymys on siitä, miten biologinen tieto integroidaan osaksi huippu-urheilun arkea.
